Harmaata!

Harmaa syksy. Lokakuussa suru on ollut pääosassa, jätimme äidille jäähyväiset. :( Kaikesta huolimatta elämä jatkuu. Onneksi nuo karvakorvat pitää väkisin liikkeellä ja osaavat lohduttaa loistavasti. Muruset!

Syksyyn on mahtunut koirien huoltoa fyssarikäyntien muodossa. Kitsiä hoidettiin pariin otteeseen ja selkäjumit alkaa olla voitettu. Ike selvisi vähemmällä, takareisissä ja selässä hieman kireyttä. Kotijumpat täytyy taas aktivoida!

Iksu on päässyt muutaman kerran aksaamaan. Muutama viikko sitten Teemu Linna oli jälleen Jattilassa kouluttamassa ja huisin hyvät treenit meille vetikin. Rytmitystä ja perusohjausta taottiin taas ohjaajan kaaliin ja kyllä sinne jotain upposikin. Teimme kaksi eri treenipätkää (ratapiirroksessa vihreät ja valkoiset numerot).

 

Tänään alkoi taas Julian vetämät valmennukset Haukkuvaarassa. Mukana on kymmenen Jattilaista, treenejä talven aikana viidet. Tämän päivän rata alla. Tehtiin molemmat pätkät ja ihan mukavasti meni. Haastavin kohta 1-19 pätkässä oli selkeästi radan lopussa, eli 17-19. Iksu ampui ihan tykillä suoraan hypyltä 17 putkeen. Oli pakko tehdä ihan kunnon haltuun otto jo ennen hyppyä 17, jotta koira oli kuulolla. Ja Julia oli lisäksi tukkimassa putken suuta... Näitä haltuunottoja tarttis varmaan treenata lisää.
Toisen treenin (numerot 20-34) haaste meille löytyi myös pätkän lopusta. Puomilta kepeille tehtiin muutamaan kertaan, mutta sitten lopulta ihan onnistuneesti. Testasimme myös kepeille vientiä sylkkärillä ja sehän hitsi vie toimi nätisti. Olenpa kyllä ylpeä pikkupojasta! :)