Voi voi, kun tämä kirjoittaminen tänne nyt tökkii pahasti. Maaliskuu sieltä tulla tupsahti ja Ike kasvaa kohisten ja oppii uutta, niin hyvässä kuin pahassakin. Ei vaan, kiltti poika ja kovin innokas touhuamaan kaikkea mahdollista. Ollaan hieman opeteltu ihan perusasioita (istumista, paikallaoloa, hihnassa kauniisti kävelyä jne.) ja muutamia hauskoja temppuja. Esimerkiksi pesuvatiin änkeäminen on todella hyödyllinen asia. ;)
Viime lauantaina puntari näytti 8,5 kiloa, säkäkorkeutta en edelleenkään ole saanut mitattua. Kasvu on nyt keskittynyt takajalkoihin, pentu on siis melkoisen takakorkea. Joka tapauksessa iloinen ja touhukas pikku-ukko.
Viime lauantaina kävimme ensimmäisen kerran perehtymässä agilitykisojen hälinään. JATin kisat olivat Killerillä ja ajelimme sinne Iken kanssa kahdestaan ja moikkailimme kovasti toisia koiria. Alkuun hallin äänet (koirien haukkuminen, kuuluttajan kova ääni ja yleinen puheen sorina) hieman hirvitti, mutta kun paikalla oli mukavia leikkikavereita, unohtui tuokin jännityselementti. Ja tietysti paljon ihania rapsuttajia! :)
Sunnuntaina suunnittelimme Kitsin treeniporukan kanssa tulevaa jaksoa ja koko naislauma tuli meille nyyttäreiden merkeissä. Ja Maria toi Jesperin mukanaan ja pojat pääsivät taas painimaan. On se pentupaini vaan ihan oma juttunsa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti