keskiviikko 4. heinäkuuta 2012

Kävelee, kävelee - vaan ei matka taitu!

Eilen oli taas Kitsin kanssa käynti fyssari-Hannelen luona Palokassa. Nyt ohjelma poikkesi hieman normaalista, tarkoitus oli nimittäin testata vesijuoksumattoa. Kyseessä on siis allas, jossa on pohjalla juoksumatto ja koira tarpoo matolla mahaansa myöten vedessä. Juoksumattoa käytetään paljon esim. leikkauspotilaiden kuntoutuksessa, mutta Kitsin kanssa tarkoituksena olisi kehittää/tehostaa takaosan liikkeitä ja siinä samalla myös tukirangan lihaksia (etenkin syviä).

Koiran altaaseen saaminen oli pieni prosessi; epäilyttävän näköinen paikka ei Kitsiä houkutellut, eikä edes makupalat olleet riittävät tähän tarkoitukseen. Pientä nostoapua siis tarvittiin, ennen kuin typy seisoi altaassa. Matto käynnistettiin aluksi hiljaisella vauhdilla ja hyvin lyhyeksi ajaksi. Ihme ja kumma tämä ei enää ollutkaan mikään outo juttu, vaan Kitsi tarpoi matolla kuin vanha tekijä. Ei minkään sorttista epävarmuutta tai arkailua oudosta liikkuvasta alustasta johtuen. Hieman blondi tuo minun koira taitaa kyllä olla mustasta väristä huolimatta (liekkö omistajaansa tullut), sillä aina makupalaa syödessään lopetti liikkumisen. Asia kerrallaan, asia kerrallaan ja asiat tärkeys järjestykseen! :)

Homma siis meni hienosti ensikertalaiselle, ainoastaan peitsaaminen oli pieni miinus. Kitsin liikkuminen tietyssä vauhdissa vaan tuppaa muutenkin menemään herkästi peitsaamiseksi. No jospa seuraavalla kerralla saadaan tähänkin hieman korjausta. Alkuharjoittelun jälkeen Kitsi käveli 3 x 2 minuutin pätkät. Lopussa alkoi selvästi huomata pieniä väsymisen merkkejä, mutta onpahan tuo homma oikeasti raskasta koiralle.

Seuraava kerta taitaakin mennä elokuulle, sillä lomat sotkee vähän näitä kuvioita. Voisikin ottaa sitten oikein tehokuurin vesijuoksumattoilua!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti